Yksiin. Yksiiin nyyh yääh!!! sama juttu ku tampeereellakin. just mmuutin helsinkiin ja mutsille vielä!!! ensin viedään yksityisyys ja sitten huomaan että oonkin taas yksin. ja ainoot ihmiset ympärillä on lähipiiri. Koitin lähteä ulos pitämään hauskaa tai tekemään edes  jotain hyödyllistä. sitten päädyinkin lukemaan lehteä puistoon ja olemaan yksin. ja sitten tuli pelko. pelkäsinkin yhtäkkiä ihmisiä ihan helvetisti. siinä oli jotain tosi irrallista, pinnallista ja epätasapainoista joka taholla. tuntui ihan pirstaleelta heinä kasan seassa sen sijaan että oltais kaikki oltu yhtä. Mikään ei tuntunut spontaanilta, kaikki mitä yritin tehdä oli saada edes joku tuntemaan oloni turvalliseksi. jo aamulla tiesin että on jotenkin outo päivä kun kaikilla on niin muka jotain tekemistä juuri tänään. niilläkin joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä. jopa sillä joka on sua kaikkein lähinnä. Ihan outo päivä ja siiellä puistossakin ihmettelin kun kello jo tuli pian kuus että onse kumma kun oma poikaystäväkin on aivan mun ulottumattomissa, kännykkäkin pois päältä. tiesin että tää päivä täytyy selvii yksin. päätin lähteä puistosta ja kävellä vaan samaa tuttua ja turvallista reittiä takaisin mitä olin tullutkin. en uskaltanut lähteä tutkimusmatkalle tälläkertaa. tampereella uskalsin, se oli pienempi ja paljon tutumpi paikka ja siellä voikin tapahtua melkein mitä vain. En ole vielä päässyt tähän helsingin meininkiin vielä mukaan, enkä ymmärrä sitä.

ok. mutta ajelehdin ihmisten keskellä metrolle ja kun matka alkoi, aloin jo tuntea oloni paljon turvallisemmaksi kun huomasin että ympärilläni oli vain aikuisia ihmisiä eikä kukaan tuijottanut pervosti. Sitten tajusinkin onnen löytyvän sisältä ja valtasi taas hyvä tunne siitä että ulkona on hyvä olla. Savuille oli päästävä ennenku taas joutuu olee taas hillitysti. menin vaa sinne viereiseen puistoon röyhkeästi ja istuuduin läheiselle penkille ja aloin polttaa mun piippuu. kattelin kyl vähä että huomasko se yks mummo joka oli läheiselle penkillä polttamassa röökii, mut tais sen pää vähän kääntyä. savujen jälkeen oli niin hyvä olo kun sain oloani helpotettua.

Menin himaan. Äiti kysyy, missä oon ollu. stadissa. mitä tekemässä? kaveria moikkaamassa. suoranainen vale ja ihan automaattisesti. mitä sitten? näköjään yksityiasyys kadonnu tipo tiehen ku muutin omasta kämpästä äidin tykö. aina täytyy olla joku selitys. menin suorinat tietä vessaan ja sain olla siellä hetken rauhassa. pesin hampaat myös. sitten tajusin että vaikka mummi tuli suomeen saakka pitkän matkan niin kaikki on kuin entisellään. kaikki huomio keskittyi äitiin vaikka mummikin oli siinä. en edes vilkaissut mummia kun puhuin äitini kanssa. en halunnut että ne huomaa et oon savuissa. pakko on kuiteski polttaa kun sitähän mä tekisin normaalista koko ajan ellei ulkonakäynti olis rajotettua. partsille kun ei iha noi vaa voi mennä polttaa pilvee... No, säästyypähän pilvet. ja juhannuksena voi polttaa kuiteski nii paljo ku jaksaa ...!!!

Tulin tähän kirjottamaan tätä tarinaa kun piti lähteä syömään, ja sitten ruokapöydässä, ihanaa hyvää ruokaa  ai että!! ja sitten olikin kivaa kun ei kumpikaan, mummi tai äiti huomannu että oon savuissa!!! ihanaa! ja oli kyl nii hyvää ruokaa että sai oikee nautiskella ja otin lisää riisiä ja äiti huomas sen ja totes että mä tykkäsin. nii tykkäsinkin ja mummi oli mielissään. ja hymyili ja ymmärsin että se oli sen ite viljelemää. Äiti kommentoi heti että mä tykkään siitä riisistä koska se on tehty hyvin. sanoin mummille että on tosi hyvää riisiä ja äiti sanoi että on tosi kallista ku on niin kaukaa tuotua. ymmmärsin että ehkä tämän takia mun piti olla siinä syömässä niiden kanssa samaan aikaan. se olikin eka yhteinen ruokailu koko mummin vierailun aikana, ja se tuli jo viime lauantaina... aion olla tästä edes niin pilvessä kuin haluan, mun oma asia.

yksityisyys viety voi kurjuus. äiti lukee mun kirjeetkin.

 

Ei vittu!

Miten voikin mennä näin? taas sama vanha juttu.

Mä halusin poikaystävän. ja nyt, mitä mulla on? ei mitään eikä kukaan. Tykkäsin ja Tykkäsin ja Tykkäänkin mutta sekään ei riitä. Taas löytyi mies jolla menee hermot muhun. ja jotain outoa tässä kyllä on. jotain outoa on tekeillä, mutten saa paljastaa mitään olevan oudosti. Koska jos kaikki onkin ihan hyvin?

Rahattomuus ja haluttomuus. Taas ollaan siinä. Viimeksi kun kävi näin, varastin mielummin kaupasta ruokani ku olisin pyytäny silloselta poikaystävältä tai vanhemmilta apua. Poikaystäväksi sitä ei voinu kyllä sanoa kun ei pitänyt mun tarpeista huolta. eikä toikaa voi, kun  sillä on niin monta rautaa tulessa. mulle ei niin sanotusti ole aikaa. Ja senhän mä ymmärrän. taas oon antanu kaikkeni ja kaiken rakkauteni ehkä liian aikasin. Ja nyt tuntuu ja heti ensimmäinen fiilis junassa oli kun tiet erosivat ja lähdin kotiin että ei sen näin pitäny mennä ja että nyt haluaisin pitää tauon oikeasti. Etten mä haluakkaan enää mitään enkä halua olla tässä enää mukana, ja haluan lopettaa leikin sikseen. ja miksikö?

Se sai mut itkemään, ja tälläkertaa oikeasti vielä sen silmien edessä. Ja miksikö? Ei vaan halunnu ymmärtää mua tai edes pysähtyä kuuntelemaan. Sain siitä jotain todella negatiivisia tunteita ja sitten tajusin millanen ihminen se tosiaan on. Se on mies! Ja kaikki miehet on tunneälyvammasia. Ei mitään halua ymmärtää oikeasti mua näköjään. Vaikka onki niiin ihana nainen ni ei välitä mun oikeista tunteista vaan kuuntelee ja analysoi vaan ulosannin ja siinä se. Sitten vain tuomitsemaan ja tunteista viis.

Ja taas mä oon valmis uhrautumaan. Tähän projektiin johon oon sitoutunu ja siihen ihmiseen ja sen intressien palvelemiseen. samaan aikaan kun mulla ei ole edes mitään pohjaa ei kämppää ei rahaa ei edes luottohenkilöä valittuna. ei mitään suuntaa muutakun kokonaisvaltainen vapaus. harmi että tämäkin suhde meni sitten vituiksi. halusin kyllä kertoa totuuden ittestäni ja murtaa suojamuurit, mutten voikkaan tehdä sitä nyt kun egoisti on tullut taas tieni päähän sekoittamaan hyvää reittiä.

Epäilys ja ennakkoluulo on pesiytynyt jonnekkin ja sitten mulle ei ole enää tilaa. siltä musta tuntuu. Ja tää suhde palvelee vaan toista osapuolta ja nyt olenkin pelkkä orja. mutta sitähän mä aina haluan ihntiimiltä suhteelta, olla orjana ja kärsiä. Ei ole vielä tullut vastaan ketään joka oikeasti haluaisi että mä olisin onnellinen ja antais mulle ruokaa, lämpöä ja oikeata huolenpitoa. Sellanen jolla ei olis jo entuudestaan ongelmia ittensä kanssa, eikä vaatis itteltään liikoja.

Lisäks aika. se ei ole ollut mun tukena, enkä mäkään ole muutakun hoitanut sielua faceookin välityksellä. mutta olen yrittäny kummiskin säilyttää hyvän spiritin ja avoimuuden. ja nyt mun energia taas hiipuu eikä mulla ole kohta juuri mitään annettavaa. mutta velvollisuuden tunne pakottaa mua. 400e laitoin siihen projektiin ja musta tuntuu etten ole ansainnut ruokaa enkä pilveäkään. jos sitä mulle ei anneta niin en sitä ansaitse. jokaisen täytyy hankkia oma leipäpuu jonka hedelmää nauttia ja nyt ei ole mitään takeita siitä. Tuntuu että tää koko homma luisuu yhtenä pötkönä saveen.

 

En koskaan itke turhaa ja kun itken jonkun jätkän takia niin se on sitten ohi. En enää ees halua olla suhteessa miehen kanssa ja nyt koitankin miettiä mikä suhde tämä sitten mahtaa olla. Halusin liikaa ja nyt meni ihan päin plörää. Ehkä joskus mä vielä opin, että sitten kun tapaa oikeasti jonkun miehen, nii ei menis sitte antaa mitään ittestään tai sydämestään. joskus se antoi mulle polttoakin ilman että olisin pyytänyt. nyt, ei enää kysymättä saa. ja en edes viitsi kysyä kun se voi semmosesta loukkaantua. ja arvaan vain että tarttis polttaa jotain harvase päivä. "Kyl mä voin antaa sulle.." en enää usko tohon kun kerta on jo kyseenalaistanu mun todelliset vilpittömät ja täysin rehelliset tunteet. analysoiminen ja tuomitseminen, siinäpä vasta hyvä suhde.

Mä en vaa pysty antaa ittelleni aikaa enkä välitä kauheesti ittestäni just nyt.

Kuinka hienoa on antaa itsellesi jotain. savuissa huomaan asioita ihan eritavalla ja syvemmin. kuinka tärkeetä on antaa aikaa itselle.

Puhelu joka kesti 2 minuuttia ja 22 sekuntia

(en muista koko puhelua, olin savuissa)

Haloo?...Haloo?

Anteeks, mikä sun nimi oli?

Enmä sanonut mun nimee?

(pahottelee ja tajuaa että nimen kysyminen ei välttämättä ole sopivaa eikä kysy uudestaan eikä esittele itseään) kysyy mitä palvelua olis tarjolla

kerron hieronnasta ja paljonko maksaa

kysyy miltä näytän.

Hoikka tyttö, luomutissit.

Entä runkkaatko?

kaikki paikat hierotaan

Entä saako tissienväliin laueta?

ei.

(hiljaisuus)

no hieroksä alasti?

hieron vähissä vaatteissa, se on eroottista hierontaa.

kitos moi

Annoin luurin.

mä en pystyis ikinä jos mulla ois sormus ni ehottelee rumia jollekki tai kosketella toista intiimeiltä alueilta ilman toisen lupaa. tosi ällöttävää. mä voin kyllä runkata toista kumihaskoilla mutten kyl haluu koskee sen ihmisen intiimialueille paljain käsin. jokainen jolla on sormus on naimisissa. sitä se sormus tarkoittaa, avioliittoa ja rakkautta. mutta en usko enää siihen. ei siinä ole järkeä kun noin löyhästi sopimusta rikotaan. mä en ole naimisissa, vielä, mutta ansaitsisin sen sormuksen ennemmin kuin moni mies. yks mies vaa ehotteli vielä hieronnan jälkeen tekstarilla että ensikerralla ottaisin pikkarit pois. hyi vittu mikä paska jätkä se on vaimoonsa kohtaan! JOS JOKU SYYTTÄÄ HUORIA HUORAAMISESTA NII HYI VITTU MINKÄ PETOKSEN MIES VOI VAIMOLLENSA TEHDÄ! ja nyt mä sen vasta tajuan. kiva lukea lehdistä joka päivä kuinka taas joku fudistähti petti vaimoaan. ja katsokaapa kuinka kauniita ne vaimot on!! mutta silti miehet pettää!! ihan saatanasta!! mä en ole koskaan pettänyt parisuhteessa.

 

 

 

On niin ihanaa!

Miten voikin olla näin? Ihanku olis joku koiranpentu joka pissaa ilosta kun näkee isäntänsä pitkästä aikaa! ilon pissa meinaa lentää ku miettiiki sen näkemistä!!! Jotenki se innostaa mua ja on niin siistiä!

Jos joku kysyy että saako mitä haluaa js todella sitä haluaa niin kyllä!!! mä kokeilin ja onnistuin kaikessa mitä halusin! tarvitsin kipeästi rahaa velkoihin, mutta halusin pitää myös hauskaa, halusin ja halusin ja halusin!!! halusin vain muutamaa asiaa, rahaa, laturin, pilveä ja hauskanpitoa hyvässä seurassa! ja juuri tuossa järjestyksessä kolmen päivän ajan. uskon että se on taikaa! mutta ketä vain pystyy siihen! mikään ei tule haluamalla, mutta jos todella haluat, niin saat kyllä :)  kaikki on niin mahtavaa, elämä on ihanaa jeah. mun mielestä tää on hienoin asia mun koko elämässä. intohimo joka ajaa tekemään hienoja juttuja elämässä! oon ilonen tästä onnesta! paljon rahaa a lähtö ihan mihkä vaa yhtäkkii. ja tietenkin sen rakkaimman luokse <3